10 täsmävinkkiä jännittämiseen ratsastajalle | Jännittäminen on monelle ratsastajalle tuttua, mutta siitä puhutaan ratsastajien keskuudessa edelleen vähän. Monet kuitenkin tunnistavat miten jännitys saa aikaan olotilan, jossa yhtä aikaa haluaa asiaa todella paljon, mutta samalla tekee mieli vetäytyä koko tilanteesta – olipa kyse ratsastuskisoista tai ihan yleisesti ratsastuksesta.
Jännittämisen tunne vaihtelee pienestä kutkutuksesta mahanpohjassa jopa lamauttavaan paniikkiin. Usein oireet tuntuvat kehossamme esimerkiksi pulssin tihenemisenä, hengityksen salpautumisena, käsien hikoamisena, mahakipuina jalkojen tärinänä.
Mielemme puolestaan aloittaa huolehtimisen siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mitä ihmiset meistä ajattelevat, tulemmeko nolaamaan itsemme, entä jos käy huonosti, näkyykö jännityksemme tai epäonnistummeko kaikkien edessä.
Vaikka oireet voivat tuntua epämukavilta ja ei-toivotuilta, on jännittäminen myös sallittua.
Jännitys on nimittäin täysin luonnollinen reaktio tilanteisiin, jotka ovat meille esimerkiksi uusia tai erittäin tärkeitä. Vaikka jännittäminen ei aina tunnu tunteistamme kaikkein mukavimmilta, on jännitys tunne siinä missä kaikki muutkin. Sen tarkoitus ei ole olla automaattisesti negatiivinen tai kamala – vaan voimme itse päättää miten suhtaudumme jännityksen tunteeseen.
Onkin hyvä alkuun huomioida, että jännittämisellä on toimintamme kannalta tärkeä tehtävä. Itse asiassa se pieni kutkutus mahanpohjassa voikin olla hyvästä ennen kisoja, ja jännityksen virittävä voima jopa parantaa kisasuoritusta. Se nimittäin virittää sekä mielen että kehomme, ja saa meidät valmistautumaan edessä olevaan tilanteeseen tai haasteeseen. Tällöin se auttaa meitä keskittymään täysillä omaan suoritukseemme pyrkien nostamaan suorituskykyämme tarpeen mukaisesti – mikä on myös menestymisen edellytys.
Esimerkiksi eräs ratsastaja teki huomion, että kun kisoissa ei ollut mukana jännitystä, se itse asiassa huononsi hänen suoritustaan. Suorituksesta jäi ikäänkuin pois se terävin kärki, ja hän päätyi ”matkustelemaan” radan läpi ilman, että olisi keskittynyt hakemaan loistavaa suoritusta.
>> Lue myös: Kisajännityksen hallinta – onko jännittäminen kisoissa hyvä vai huono asia?
ENTÄ JOS JÄNNITTÄMINEN VIE ILON HARRASTUKSESTA?
Silloin, kun jännittäminen pysyy meillä hallinnassa, siitä on siis meille jopa hyötyä. Tärkeintä on kuitenkin oppia hallitsemaan tuota tunnetta. Jos jännitys saa meidät lamaantumaan tai heikentää suoritustamme, ei se enää palvele meitä vaan muuttuu ongelmaksi.
Kun jännittämisen tunne muuttuu niin isoksi, että tulkitsemme asian uhkaavaksi, pelottavaksi ja kauheaksi – tuntuu jännittäminenkin epämiellyttävältä ja vaikealta tunteelta. Mikäli tällaisia tilanteita ei ole tottunut kohtaamaan ja ne jopa lamaannuttavat, on hyvä lähteä työstämään omaa tunnettaan ja opetella kohtamaan erilaisia tilanteita.
Jännittämistä voi nimittäin myös lieventää ja oppia vaikuttamaan siihen. Erityisesti jos kilpailut menevät vain selviytymiseen hetkestä toiseen, on hyvä opetella lisää oman mielenhallinnantaitoja.
Kokosin tähän 10 täsmävinkkiä jännittämiseen ratsastajalle, joita jokaisen sekä harrastajan että kisaajan kannattaa pohtia:
1) Omat tutut rutiinit
Yksi keino jännittämisen hallintaan voivat olla rutiinit. Vierastamme meille uusia asioita ja siksi usein jännitämme tilanteita, jotka ovat meille uusia ja ennustamattomia. Esimerkiksi varsinaista kisatilannetta ei ole mahdollista harjoitella etukäteen, vaan kisatilanne on meille aina uusi ja ainutlaatuinen tilanne.
Yksi tapa lieventää jännitystä voikin olla omien tuttujen ja turvallisten rutiinien luominen, joihin voit keskittyä. Esimerkiksi tutut ennen ratsastusta toistuvat tavat, kuten lämmittely, valmistelutoimet tai jokin tietty hengitysharjoitus juuri ennen kisaa tai treenejä, voivat tuoda meille tarvittavaa mielenrauhaa ja rauhoittaa myös kehoamme.
Useat asiakkaani esimerkiksi kuuntelevat tekemiani henkilökohtaisia nauhoitteita samalla, kun laittavat hevosta
kisakuntoon, kuten letittävät hevosta. Myös etukäteen harjoitellut omat tavat laskea omaa hermoston tilaa auttavat kisapäivänä.
2) Itselle sopivat tavoitteet
Joskus jännittämistä lisää joko omat tai muiden aiheuttavat suoritus- ja kehityspaineet. Ehkä koet ettet olekaan valmis tai sinusta tuntuu, ettet voi mokata juuri nyt, et näiden ihmisten edessä. Kuulen usein ratsastajilta esimerkiksi paineesta täyttää vanhempien tai valmentajien odotukset, sillä he ovat antaneet myös paljon panostansa esimerkiksi opetukseen.
Mutta kun omat tavoitteet on määritelty oikein, saat haastaa itseäsi ja koet onnistumisen iloa, mutta et joudu tilanteisiin, jotka tuntuvat aivan liian suurilta. On täysin eri asia kokea pientä innostavaa kutkutusta mahanpohjassa, kuin paniikinomaista jännitystä, kun asia tuntuu itselle aivan liian haastavalta.
Siksi sopivat tavoitteet motivoivat, innostavat ja kannustavat. Monen ratsastajan kanssa olenkin huomannut, että he ovat asettaneet itselleen jonkin todella ison tavoitteen. Tavoite tuntuu valtavalta ja siihen pääseminen koetaan haasteelliseksi – ja jopa ahdistavaksi ja stressaavaksi.
Kun olemme yhdessä lähteneet pilkkomaan isoa tavoitetta pienemmiksi askeliksi, ja lisänneet mukaan välitavoitteita, lähtee tavoite avautumaan helpommin ja tuntumaan paremmin saavutettavalta. Kun saavutamme tavoitteitamme, jotka ovat olleet sopivan haasteellisia, saamme tunteen siitä, kuin pystymme ja kykenemme. Tällöin tavoitteemme toimivat positiivisena voimavarana ja innostavat jatkamaan.
>> Lue myös: Ratsastajan tavoitteet määrittävät onnistumista
3) Uskalla kohdata ja hyväksyä tunteesi
Normaalisti ihmisen tunnekirjo on laaja, ja jo kisatilanteessa tai treenin aikana käymme läpi lukuisia eri tunteita. Jokin saa meidät ärtymään ja turhautumaan, kun taas seuraavassa hetkessä huomaamme jonkin asian, joka saa meidät iloiseksi.
Kun kohtaamme itsellemme vaikeita ja epämiellyttäviä tunteita, kuten pettymyksiä, epäonnistumisia, ahdistusta tai jännitystä, on hyvin luonnollista haluta eroon tuosta tunteesta mahdollisimman nopeasti. Tunne tuntuu meistä usein epämiellyttävältä, emmekä halua kokea sellaista.
Onkin hyvin tyypillistä, että lähdemme välttelemään tilanteita, joissa kyseisiä tunteita meissä herää. Esimerkiksi mikäli koemme aina pettymyksiä hypätessämme esteitä, saatamme luovuttaa hyppäämisen kanssa kokonaan.
Välttelyn lisäksi toinen tyypillinen toimintatapa on sivuuttaa ja kieltää tällaiset tunteet kokonaan. Painamme ne tietoisesti taka-alalle ja keskitymme aivan muihin asioihin. Valitettavasti välttely tai sivuuttaminen eivät poista näiden tunteiden olemassaoloa.
>> Lue myös: Ratsastajan tunnetaidot osa 1. Ota tunteet hallintaan ja menesty
Usein välttely ja sivuuttaminen johtavat täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Joko sivuuttaminen saa meidät tekemään asioita hiukan ”vasemmalla kädellä”, sillä emme keskity ja virittäydy täysin suoritukseen – tai jos tunteet painetaan syvälle, ne eivät itse asiassa katoa vaan kasvavat.
Voit ehkä nähdä mielessäsi ilmapallon, johon puhalletaan koko ajan vain lisää ilmaa. Ja miten sille käy? Joku päivä jokin aivan pieni puhallus tai neulanpisto saa sen räjähtämään. Näin voi käydä myös alas painetuille tunteille. Ne kasvavat, kunnes jokin aivan pieni asia saa ne tulemaan ulos jopa suurella voimalla.
Usein alaspainetut tunteet myös oireilevat epämääräisinä ja selittämättöminä oireina. Saatamme huomata ne, muttemme välttämättä ymmärrä mistä kyseiset oireet johtuvat. Ratsastuksessa tyypillisesti oireet näkyvät hevosen käyttäytymisenä, sillä vaikka itse sivuutat esimerkiksi oman jännittämisen, hevonen aistii sen kyllä ja toimii sen mukaisesti.
Hyvä tunteiden hallinta onkin tärkeässä osassa niin ratsastajan treenejä kuin kisaamista. Se ei tarkoita tunteiden tukahduttamista tai kieltämistä, vaan rakentavaa tapaa elää omien tunteiden kanssa ja reagoida eri tunteisiin. Se on myös kykyä säädellä omia tunteitaan ja hallita omia tunnetilojaan, jopa kesken treenin tai kisasuorituksen.
Tutustu siis rohkeasti omiin tunteisiisi, ja opettele tunnistamaan ja tiedostamaan ne itsessäsi. Kun tunnistat tunteesi paremmin, on helpompaa myös ottaa tunteet hallintaan ja oppia vahvistamaan miellyttäviä tunteita.
>> Lue myös: Ratsastajan tunnetaidot osa 2. Älä välttele epämiellyttäviä tunteita, vaan opi käsittelemään niitä
4) Visualisointi
Yksi tehokas menetelmä jännityksen ja myös stressin hallintaan on visualisointi. Käytännössä sillä tarkoitetaan mielikuvaharjoittelua, jossa voit luoda mielikuvia esimerkiksi onnistuneista suorituksista tai hyvin menevistä kisoista.
Kun toistat näitä mielikuvia, aivosi alkavat tunnistaa ne todellisina kokemuksina. Tämä voi lisätä esimerkiksi itseluottamusta, auttaa rentoutumaan ja valmistautumaan kisaan paremmin. Onnistuneiden tilanteiden kuvitteleminen voi myös vähentää stressiä ja ahdistusta esimerkiksi tulevia kisoja tai treenejä kohtaan, sekä fyysisesti rauhoittaa myös kehosi reaktioita jännittävissä tilanteissa.
Lisäksi visualisointi voi auttaa sinua keskittymään omiin tavoitteisiin ja omaan suoritukseen -jättäen häiritsevät tekijät ja negatiiviset ajatukset taka-alalle.
Mielikuvien voima on joskus jopa hämmästyttävän tehokas. Visualisoimalla eri tilanteita ja niiden mahdollisia lopputuloksia voit harjoitella ja kehittää taitojasi ilman fyysistä harjoittelua. Jokainen ajatus tai mielikuva, jonka päivän aikana luomme/teemme, on aivoillemme totta. Siten myös se mahdollinen uhkakuva kuin onnistuminenkin, joka nousee mieleemme ja siitä mahdollisesti nouseva mielikuva on myös mielemme ohjelmointia. Tämä tapahtuu yleensä täysin huomaamattamme, mutta siten ohjelmoimme mieltämme koko ajan, joko kannustavasti tai
rajoittavasti.
Visualisointi onkin tehokas työkalu jokaiselle ratsastajalle, sillä se täydentää fyysistä harjoittelua ja mielenhallintatekniikoita. Visualisointi toimii mielen harjoitteluna, mikä auttaa sinua valmistautumaan paremmin tuleviin haasteisiin. Kun mielesi on valmistautunut, tunnet olosi valmiimmaksi ja vähemmän hermostuneeksi.
>> Lue lisää mielenhallinta taidoista: Henkinen valmennus tukee niin ratsastuksen harrastajaa kuin kisaajaa
5) Kommunikaatio hevosen kanssa
Kun vuoden 2010 tienoilla aloitin treenaamaan kisoja varten, huomasin, kuinka ratsastaminen muuttui hyvin mekaaniseksi. Otteestani tuli huomaamatta kovaa ja hevonenkaan ei ollut pystynyt olemaan rento, vaan sen liike muuttui ja tuntumasta tuli myös kova. Kisatreenien myötä olinkin alkanut suorittaa ratsastusta ja samalla otteeni ohjiin
koveni. Toimiva ja harmoninen yhteistyö hevosen kanssa katosi, ja liike sekä pehmeys hävisivät.
Ratsastuksessa kyse on aina hevosen ja ratsastajan välisestä yhteistyöstä ja kommunikaatiosta, mikä perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja luottamukseen. Ehkä oletkin kuullut jo minun mainitsevan, kuinka hevonen on kuin meidän peilimme, joka imee itseensä tunteemme ja kaikkein hienovaraisetkin vihjeemme siitä, kuinka hevosen tulee
toimia. Jos esimerkiksi epäröimme tai jännitämme, hevonen aistii sen kyllä ja epäröi myös.
Yhteys ratsastajan ja hevosen välillä onkin hyvin herkkä, kuin hiljainen vuoropuhelu, joka käydään, vaikkemme sitä itsekään aina tiedosta.
Kun hevonen tuntee olonsa turvalliseksi, se ymmärtää mitä siltä halutaan ja myös yhteistyö on silloin toimivampaa. Siksi on huomioitava se, kuinka oma toimintasi heijastuu hevosesi käyttäytymisestä ja päinvastoin – sillä vaikutamme aina toinen toiseemme.
Kehitä siis suhdettanne ja yhteistyötänne niin oman itsetuntemuksesi kautta, mutta myös ymmärtämällä hevosesi käyttäytymistä. Luottamuksen rakentaminen edellyttää aktiivista luottamuksellisen suhteen rakentamista välillenne. Kun yhteistyönne on saumatonta, voit kokea tekevänne asiat yhdessä – eikä silloin tarvitse jännittää hevosen yllättävää käyttäytymistä tai lisätä omaa jännittämistä, sillä minulla on tämä “hankala hevonen”.
Sen sijaan tutustu hevoseen ja hio yhteistyötänne saumattomaksi. Kun luotat hevoseen ja se sinuun, on sillä valtava vaikutus ratsastukseesi. Silloin teidän välillä on tuo sanaton yhteys ja ymmärrys, jolloin peilaatte toisianne koko ajan.
>> Lue myös: Hankala hevonen vai osaamaton ratsastaja? Ratsastus on aina yhteistyötä
6) Mielen hallinta kehon kautta – valitse sinulle sopivat rentoutus- ja hengitysharjoitukset
Mielenhallinta on yksi ratsastajan tärkeimmistä taidoista. Ilman mielenhallintaa ja omaa uskoa itseemme, jää suorituksemme vajaaksi, sillä emme saa treeneissä emmekä kisoissa käyttöön täyttä potentiaaliamme. Kun mielemme on valmis suoritukseen, se ehkäisee myös jännittämistä ja pelkoa tilannetta kohtaan.
Olennaista ratsastuksessa on kyky pitää itsensä rentona ja kyetä hallitsemaan itseään myös stressaavissa
tilanteissa – ja omaa mielenhallintaa voit tehdä myös kehon kautta. Yksi yleinen reagointitapa jännittämiseen on hengityksen pinnallistuminen, mikä johtaa siihen, että hengästyy oikeastaan tekemättä mitään.
Hengitys on kuitenkin myös tärkeässä roolissa, jotta ratsastus kulkee sujuvasti eteenpäin.
Yksi hyvä keino, on opetella ankkuroimaan itsensä takaisin läsnäoloon (tai tekemiseen eli siihen mitä ja missä on juuri sillä hetkellä tekemässä), jotta hengitys kulkee jälleen luonnollisesti. Yleensä silloin, kun meidän huomio menee ulkopuolisiin asioihin kuten yleisöön, suoritukseen, hevoseen, me olemme itsemme ulkopuolella, emmekä läsnä tässä
hetkessä täysin.
Kun opimme pääsemään takaisin itseemme, meidän on mahdollista sulkea ulkopuoliset häiriötekijät ulos. Siksi erilaisista rentoutumis- ja hengitysharjoituksista on valtava apu ratsastajalle ja erityisesti jännittäviin tilanteisiin.
Erilaiset hengitysharjoitukset ja tekniikat auttavat meitä aktivoimaan kehon rauhoittumista ja rentoutumista eli esimerkiksi tasaamaan kehon jännitysreaktioita, kuten rauhoittamaan pulssia ja lieventämään ahdistuksen tunnetta.
Voimme siis tukea omaa mielenhallintaa myös kehomme kautta, ja ylipäätään mielenhallinnan taidot kehittävät laajasti ratsastajan kykyä käsitellä stressaavia tilanteita sekä kykyä toimia itselleen uusissa tai yllättävissäkin tilanteissa. Kun mielemme on vahva, emme säikähdä, vaikka kisatilanteessa tapahtuu jotakin odottamatonta.
>> Lue myös: Mielenhallinta kehittää sinua ratsastajana – ja parantaa menestystä kisoissa
7) Jännittämisen syiden löytäminen
Yksi jännittämistä helpottava tekijä voi olla sen juurisyiden löytäminen. Mitä itse asiassa jännität? tai miksi jännität?
Ratsastajien kanssa työskennellessäni yksi yleinen jännitystä lisäävä tekijä on ollut epäonnistumisen pelko. Usein pelkoon on liittynyt erityisesti pelko muiden edessä mokaamisesta. Erityisesti jos esimerkiksi kisayleisössä on ollut itselle tärkeitä henkilöitä, tai vaikkapa vanhoja tallikavereita tai entinen valmentaja – eli henkilöitä, joiden edessä haluaisimme erittäin kovasti onnistua, on epäonnistumisen pelko noussut esiin.
Joskus epäonnistumisen pelkomme kasvaa niin suureksi, että se saa meidät jopa välttelemään tiettyjä asioita. Epäonnistuminen pelko voi aiheuttaa itselle epämiellyttäviä tunnetiloja, kuten voimakasta ahdistusta, jännittämistä, stressiä ja epävarmuutta. Tunne voi tuntua hyvin voimakkaalta ja vaikuttaa omaan päätöksentekoomme, toimintaamme ja jopa itsetuntoon.
Epäonnistuminen ei kuitenkaan ole huono asia, vaan voi auttaa meitä menestymään myös ratsastajana. Se kertoo missä asioissa meidän tulee vielä kehittyä ja opettaa meille usein tärkeitä asioita itsestämme.
>> Lue myös: Estääkö epäonnistumisen pelko sinua menestymästä ratsastajana?
Pohdi siis rohkeasti syitä omalle jännittämiselle ja uskalla myös kyseenalaistaa asiaa. Mistä on kyse? Mikä saa sinut reagoimaan näin? Onko reaktiolle oikeasti tarvetta?
8) Positiivinen ajattelu voimavaranasi
Se, kuinka suhtaudumme asioihin ja kuinka niistä ajattelemme, vaikuttaa myös siihen, kuinka toimimme ja tunnemme. Jos keskitymme onnistumisiin, tulemme todennäköisemmin onnistumaan. Jos taas keskitymme epäonnistumiseen, todennäköisesti myös epäonnistumme, tai emme ainakaan menesty.
Joskus taas joudumme ajattelussamme “negatiivisten” ajatusten kierteeseen, mikä on omiaan lisäämään jännittämistämme. Huoliajattelu jää ikäänkuin päälle ja näemme aivan kaikessa mahdollisuuden nolata itsemme, epäonnistua tai joutua häpeämään.
Siksi on tärkeää oppia katkaisemaan huoliajattelu ja myös pääsemään ylitse huonoista päivistä ja epäonnistumisista, ja kääntää ajattelumme jälleen onnistumisiin ja positiivisiin kokemuksiin. Mieti esimerkiksi, mitä hyvää tapahtuneessa oli tai mitä hyvää tulee pian tapahtumaan. Keskity asioihin, mitkä menivät hyvin tai missä olet kehittynyt.
>> Lue myös: Miten suhtautua vastoinkäymisiin? Älä jää jumiin huonoihin suorituksiin
>> Lataa itsellesi ilmainen ”Ratsastajan 5 yleisintä virhettä” -opas ja tutustu teemaan enemmän!
9) Tukeudu omaan sosiaaliseen verkostoon
Jokaiselle meistä on tärkeää, että ympärillämme on luotettavia ihmisiä, joille voimme puhua ja jotka ymmärtävät meitä. Jos saamme jatkuvasti kuulla, että on “aivan turha jännittää” tai että on outoa että jännitämme, se saattaa usein vain pahentaa tilannetta.
Jännittäminen on normaali asia, eikä siinä ole mitään turhaa. Mikäli lähipiirissäsi on tällaisia jännittämisen “pahentajia”, voisi heille sanoa vinkiksi, ettei jännittämistä tarvitse yrittää poistaa tai ettei sitä saa vähätellä. Onkin tärkeää, että jännittää saa ja sen voi vain antaa olla. Usein nimittäin jo se, että annamme itsellemme luvan jännittää ja antaa jännittämisen vain olla ja todeta “nyt jännittää ja se on ihan okei”, se riittää itsessään helpottaa jännittämistä.
Mikäli ympärilläsi puolestaan on ymmärtäväisiä ihmisiä, ovat ne iso tuki siinä, että heidän kanssaan kannattaa pohtia ja puhua, mitä voisi kokeilla. Usein toiset ihmiset auttavat meitä näkemään tilanteiden eri puolia ja myös näkemään kuinka olemme esimerkiksi kehittyneet omissa jännittämisen hallintataidoissamme.
Ethän siis jää jännittämisen kanssa yksin, vaan puhut siitä esimerkiksi luotettavan aikuisen, ystävän tai ammattilaisen kanssa kanssa. Mikäli ympäristösi tai sosiaaliset suhteet eivät ole kovin kannustavia, voit etsiä itsellesi henkilön tai valmentajan, jonka kanssa työskentely on antoisaa.
>> Lue myös: Miksi myönteinen ympäristö on tärkeä ratsastajalle, eli kuinka läheiset ihmiset vaikuttavat suoritukseesi?
10) Itseluottamus ja uskomukset itsestämme
Joskus omat uskomukset itsestämme ja omista kyvyistämme estävät meitä. Jos olemme esimerkiksi jo lapsesta asti kuulleet, kuin “emme pysty” tai “olemme huonompia kuin tuo toinen”, alamme pitää näitä asioita totena.
Mielemme on nimittäin niinkin yksinkertainen, että se uskoo kaikki asiat totena. Jos olemme aina saaneet kuulla olevamme herkkiä, alamme käyttäytyä sen mukaan. Jos kuvittelemme tilanteen olevan meille haastava ja lähes mahdoton, alamme uskoa sen olevan totta. Siksi omien uskomusten tunnistamisesta voi olla hyötyä myös jännittämisessä, ja siinä, kuinka paljon uskomme omiin kykyihimme ja itseemme.
>> Lue myös: Olenko taitava ratsastaja vai en? Uskomuksen vuosien takaa vaikuttavat meihin tänäkin päivänä
Itsetuntemus auttaa meitä myös tarkastelemaan omia toimintatapojamme ja uskomuksiamme. Luovutatko heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa eteen, sillä ajattelet, ettei sinusta ole tähän? Tai turhaudutko aina harjoituksissa jos et tee täydellistä suoritusta, sillä koet, ettei sinusta ole mihinkään jos et ole täydellinen? Lamaannutko pienen virheen kohdatessasi niin lujasti, ettet enää edes uskalla yrittää?
”Moni ratsastaja heittää kouluradalla yhden virheen tullessa ikäänkuin hanskat tiskiin, että nyt tämä rata meni pilalle. Ei tästä tuu mitään ja ikäänkuin luovuttaa loppuradan ratsastuksessa. Siksi on tärkeää tietää, miten nollata radalla virheet tai pienet epäonnistumiset.”
Jotta jaksamme harjoitella tarpeeksi ja mennä yli näiden yksittäisen virheiden ja kohdata myös jännittäviä tilanteita, on meidän opittava luottamaan kehitykseemme ja kykyihimme. Ja opittava ne taidot, joilla ei jää kiinni yksittäisiin asioihin, vaan näkee isomman kokonaisuuden – ja jaksaa jatkaa eteenpäin.
Kehitystä tapahtuukin usein vasta oman mukavuusalueemme ulkopuolella – siellä, missä myös niitä mokia ja virheitä sattuu. Kun uskallamme ottaa myös riskejä, haastaa itseämme ja myös hypätä niihin jännittäviinkin tilanteisiin, meidän on mahdollista nähdä, että selviydyimme niistä – jännittämisestä huolimatta.
Mitä enemmän haastamme uskomuksia itsestämme ja saamme 0nnistumisen kokemuksia, se auttaa meitä myös luottamaan itseemme ja kykyymme toimia myös tilanteissa, joissa jännittää. Etene itsellesi sopivin askelin, mutta määrätietoisesti ja ota jännitys hallintaasi.
>> Haluatko kuulla lisää ratsastajan mielenhallinta taidoista?
Lataa itsellesi ilmainen ”Ratsastajan 5 yleisintä virhettä” -opas
> Lue myös: Valmennusohjelmat harrastaja- ja kilparatsastajille
tai Varaa tästä ilmainen puhelintapaaminen (20 min) ja katsotaan sinulle sopivin valmennus
Valmennusohjelmat räätälöidään jokaiselle valmennettavalle ja niissä pureudutaan yksilöllisesti valmennettavan haasteisiin sekä kehitetään niiden ratkaisemiseksi jokaiselle sopivat omat työkalut. Valmennusohjelmat sisältävät aina tapaamisia, äänitteitä ja valmennuspuheluita.
>> Lue myös: Kun ratsastuskisat jännittää – selätä kisajännitys mielenhallinnan taidoilla
