Hankala hevonen vai osaamaton ratsastaja? Ratsastus on aina yhteistyötä

Käyttäytyikö hevosesi odottamattomasti, ehkä kieltäytyi hyppäämästä? Lähti täysin väärään suuntaan tai ei ollenkaan tottele? Mistä oikein on kyse – onko sinulle sattunut hankala hevonen vai voiko tässä syyttää omaa osaamattomuuttaan? Lue tästä blogista, kuinka voit parantaa yhteistyötänne ja luottamusta välillänne.

Kun vuoden 2010 tienoilla aloitin treenaamaan kisoja varten, huomasin, kuinka ratsastaminen muuttui hyvin mekaaniseksi. Hevonenkaan ei ollut ollenkaan rento, vaan liike hyytyi. Kisatreenien myötä olinkin alkanut suorittaa ratsastusta ja samalla otteeni ohjiin koveni. Toimiva ja harmoninen yhteistyö hevosen kanssa katosi, ja liike sekä pehmeys hävisivät. 

Ratsastuksessa kyse on aina hevosen ja ratsastajan välisestä yhteistyöstä ja kommunikaatiosta, mikä perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja luottamukseen.

Ehkä oletkin kuullut jo minun mainitsevan, kuinka hevonen on kuin meidän peilimme, joka imee itseensä tunteemme ja kaikkein hienovaraisetkin vihjeemme siitä, kuinka hevosen tulee toimia. Jos esimerkiksi epäröimme tai jännitämme, hevonen aistii sen kyllä ja epäröi myös.

Yhteys ratsastajan ja hevosen välillä onkin hyvin herkkä, kuin hiljainen vuoropuhelu, joka käydään, vaikkemme sitä itsekään aina tiedosta.

Siksi “syitä” hankalan hevosen käytökseen on hyvä tarkastella molempien osapuolten näkökulmasta.

Hyvin klassinen esimerkki on, että kuulen hevosen hyytyvän siirryttäessä radalle. Kuinka ihanan rento ja liikkuva se olikaan verkassa ja sitten pillin vihellyksestä hevonen muuttui. Tällöin ”syypääksi” mielletään usein ”hankala hevonen”, mutta entäpä, jos se olikin ratsastaja joka muuttui? Voimmeko luottaa toisiimme? Onko omat ohjeemme riittävän selkeät, että seurassamme on hyvä olla? Millainen on hevosen tausta, tai millaisia kokemuksia omaan historiaamme mahtuu?

Usein toiminnan taustalla on pelkoja, jännittämistä tai turvallisuuden tunteen puuttumista. Kun hevonen tuntee olonsa turvalliseksi, se ymmärtää mitä siltä halutaan ja myös yhteistyö on silloin toimivampaa. Siksi on huomioitava se, kuinka oma toimintasi heijastuu hevosesi käyttäytymisestä ja päinvastoin – sillä vaikutamme aina toinen toiseemme.

Siksi yhteistyö hevosen kanssa lähteekin itsetuntemuksestamme sekä luottamuksellisen suhteen rakentamisesta.

Luottamuksellinen suhde ratsastajan ja hevosen välillä on tärkeä.

Vahva itsetuntemus auttaa hevosta luottamaan meihin

Itsetuntemus on tärkeä taito, joka auttaa meitä muun muassa ymmärtämään omaa toimintaamme, omia tunteitamme ja löytämään ne asiat, jotka ovat meille tärkeitä. Kun ymmärrämme itseämme paremmin, se auttaa meitä myös käsittelemään hevosta paremmin ja parantamaan vuorovaikutusta hevosen kanssa.

Itsetuntemuksen merkitystä lisää hevosten luontainen herkkyys ja kyky aistia ihmisen tunnetiloja. Ratsastaja, joka on tietoinen omista tunteistaan ja kehonsa kielestä, pystyy paremmin vuorovaikuttamaan hevosen kanssa ja tulemaan sen kanssa toimeen.

>> Lue myös: Miksi itsetuntemus on tärkeää ratsastajalle?

Itsetuntemus auttaa meitä ymmärtämään omaa persoonallisuuttamme ja meille luontaisia toimintatapojamme. Esimerkiksi lyhytjänteinen persoona voi motivoitua paremmin tavoitteista, jotka ovat nopeasti saavutettavissa, kun taas pitkäjänteiselle voi riittää yksi isompi kauempana oleva tavoite.

Kun tunnistat näitä omia luontaisia tapoja toimia, se auttaa sinua toimimaan tehokkaammin ja valjastamaan niistä voimavarasi, ei lähteä taistelemaan niitä vastaan. Ja kun toimimme itsellemme luontaisten tapojen mukaisesti, olemme tyytyväisempiä ja tällöin myös hevonen aistii toimintamme olevan luonnollista ja turvallista.

“Eräs asiakkaani huomasi, että turhautui ja hermostui aina ratsastusharjoituksissa, kun jokin asia ei sujunut. Tämä johti siihen, että hän jäi turhautuneena yrittämään asiaa uudelleen ja uudelleen, kuin yrittäen puskea itsensä ja hevosen väkisin hyvään suoritukseen. Todellisuudessa suoritus vain huononi jokaisella yrittämällä. Kun asiakkaani tutustui paremmin omiin toimintamalleihinsa ja ajatuksiinsa, hän huomasi, että on opittava tekemään päätös tauosta ja levosta. Kun hän palasi seuraavana päivänä levänneenä harjoituksiin, suoritus olikin loistava.”

>> Lue myös: Olenko taitava ratsastaja vai en?

ratsastuskilpailuihin valmistautuminen
Kun tunnistat omia luontaisia toimintatapojasi, voit valjastaa niistä voimavarasi.

Itsetuntemukseen liittyvät olennaisesti myös tunnetaidot ja kyky tunnistaa milloin on esimerkiksi stressaantunut tai jännittynyt. Kun tunnistaa ja ymmärtää paremmin omia tunteitaan, hyväksyy ne ja osaa olla niiden kanssa ja käsitellä niitä.

”Eräs ratsastaja huomasi olevansa jännittynyt ja hermostunut aina ennen valmennusta. Kun itsetuntemusta kehitetään, oppii ihminen tunnistamaan näitä tunteita ja ymmärtämään, mistä ne mahdollisesti johtuvat. Kun ratsastaja tunnisti, että omat tunteet johtuivat sen jännittämisestä, epäonnistuuko tai selviytyykö tarpeeksi hyvin, ratsastaja pystyi keskittymään oman itseluottamuksen parantamiseen miettimällä omia vahvuuksiaan ja jo olemassa olevia taitojaan.”

Ja kun tunnistamme mistä nuo omat tunteemme ja käyttäytymisemme johtuu, osaamme antaa myös hevoselle selkeämpiä ohjeita ja pystymme olemaan johdonmukaisempia omassa toiminnassamme. Kykenemme jopa ennakoimaan omaa toimintaamme ja tekemään parempia ja johdonmukaisia ratkaisuja.

>> Lue myös: Ota tunteet hallintaan ja menesty – ratsastajan tunnetaidot osa 1.

Itsetuntemuksen kehittäminen jatkuu koko elämän ajan ja siinä voi kehittyä koko ajan paremmaksi ja paremmaksi, kun sitä vain ensin lähtee tietoisesti tekemään.

Hankala hevonen vai ei? Ymmärrä hevosta ja luo luottamus välillenne

Toiseksi luottamuksen rakentaminen edellyttää myös hevosen luonteen ymmärtämisestä, sekä aktiivista luottamuksellisen suhteen rakentamista välillenne. Ei kannata jäädä siihen ajatukseen, että itselle on nyt sattunut hankala hevonen, vaan tutustuttava siihen paremmin. Kun ymmärrät, kuinka hevonen käyttäytyy ja reagoi erilaisiin tilanteisiin, osaat myös ennakoida paremmin hevosen toimintaa.

Hevonen toimiikin usein vaistonsa varassa, ollen jatkuvasti valppaana. Siksi hevonen on niin herkkä eläin ja vaistoaa niin ympäristössä kuin sinussa tapahtuvat muutokset saman tien. Jopa ennen kuin itse edes tiedostat niitä olevan.

Jos olet ryhdikkäänä ja rentona, se kertoo myös hevoselle siitä, että kaikki on hyvin. Luotat itseesi, olet rauhallinen ja hallitset tilanteen. Kun taas ohjasten kiristyessä ja kehosi tai äänesi jännittyessä, myös hevonen huomaa tilanteen muutoksen. Jo pelkkä pieni muutos hengityksessäsi, muuttaa kehoasi ja hevonen huomaa sen samantien.

>> Lue myös: Ratsastuskilpailut edessä? Tunnista omat kilpailuvahvuutesi ja hallitse itsesi

Kun opit tunnistamaan tämän luontaisen vaiston ja myös hevosen elekieltä, voit oppia myös viestimään tehokkaammin ja selkeämmin hevosen kanssa. Tärkeää luottamuksen syntymisessä onkin johdonmukaisuus ja kärsivällisyys omassa toiminnassa.

Luottamusta ei rakenneta yhdessä yössä, vaan sitä on vaalittava ja lisättävä jatkuvasti.

Hyvän yhteistyön ja vuorovaikutussuhteen rakentumista ei pidä kiirehtiä, vaan luottamus tulee ansaita ajan myötä johdonmukaisen toiminnan avulla. Kun olemme ystävällisiä, reiluja, johdonmukaisia ja ymmärrettäviä, myös hevonen ymmärtää mitä siltä halutaan. Tällöin myös hankala hevonen voi tuntea olonsa turvalliseksi seurassasi ja luottaa sinuun.

Hankala hevonen voi kärsiä esimerkiksi luottamuspulasta sinua kohtaan.

Opettele rentoutumistekniikoita

Yksi tärkeä luottamusta ja kommunikaatiota vahvistava tekijä onkin oma rauhallisuutesi, rentous ja tunne siitä, että tilanne on hallinnassasi. Tämä vaatii opettelua toimia myös haastavissa ja yllättävissä tilanteessa eli mielenhallintataitoja ja mielen joustavuutta.

>> Lue myös: Ratsastaja, älä välttele epämiellyttäviä tunteita vaan opettele käsittelemään niitä – Ratsastajan tunnetaidot osa 2.

Erityisesti kun kohtaat haasteita tai takaiskuja, on hankalat tunteet opittava käsittelemään ja toimittava edelleen yhtä rauhallisena ja johdonmukaisesti. Opettele rauhoittamaan kehosi syvähengityksen avulla, tee mielikuvaharjoituksia, tutustu erilaisiin mielenhallinta taitoihin, sillä omia tunteiden hallinta taitojaan voi aina parantaa läpi elämän. Ne eivät ole mitään kerran opittuja taitoja, vaan taito, jota kannattaa harjoittaa jatkuvasti.

Haluatko tutustua lisää ratsastajan mielenhallinta taitoihin?

Tilaa itsellesi ilmainen ”Ratsastajan 5 yleisintä virhettä” -opas

tai tutustu Ratsastajan Askeleet kohti huippusuoritusta -työpajoihin!

tai varaa aika ilmaiseen konsultaatioon 

Sinua voisi kiinnostaa myös:

>> Mitä ratsastus vaatii? Ratsastus on kokonaisvaltainen laji, joka vaatii niin fyysisiä taitoja kuin mielen hallintaakin

>> Henkinen valmennus tukee niin ratsastuksen harrastajaa kuin kisaajaa

Asiakaspalautteita

Mieli ja tunteet hallintaan niin treenissä kuin kisatilanteessa

Itselläni ainakin selkeä kehityskohde ratsastuksessa on ollut mielen ja tunteiden hallinta. Ennen turhauduin ja jopa ehkä välillä vähän hermostuin kun joku asia ei sujunut, nyt osaan jäsennellä asian paremmin itselleni ja myös tehdä sen päätöksen että okei, tänään tää...

Jännityksen hallintaa ja syvärentoutusta

Olen saanut jännityksen hallintaan ison avun ja riskien miettiminen on vähentynyt paljon. Syvärentoutus on auttanut paljon joka tavalla minua, etenkin hevosen selässä ja kisavalmisteluissa. 😊 Olen kuunnellut Maaritin tekemiä äänitteitä ennen suorituksia ja jos tullut...

Lisää varmuutta omaan tekemiseen kilpailutilanteissa

Oon saanut lisää varmuutta omaan tekemiseen kilpailutilanteissa. Ollaan harjoiteltu sitä, että pystyn keskittymään vaan omaan suoritukseen ja sulkemaan ympäristön ja muut ratsukot oman ”kuplan” ulkopuolelle.    Mulla on ollut haasteita siinä, etten ratsasta ja vaikuta...

Rauhallisempi ja varmempi olo ennen kisapäivää

Mielen suhteen olo oli kevyt ja rento meidän puhelun jälkeen ja sain keskityttyä muihin asioihin. Se oli todella kiva, sillä startti oli kisapäivänä vasta noin klo 18, joten on melko raskasta kun pari päivää ajatukset on niin vahvasti kisatilanteessa. Yleensä mulla...