Kisajännityksen hallinta mietityttää? Suurin osa ratsastuskisaajista jännittää, ja usein jännittäminen on myös hyvä asia. Se virittää meidät toimimaan ja auttaa keskittymään täysillä suoritukseemme. Joskus taas emme hallitse jännityksen tunnettamme ja se muuttuu epämukavaksi – ja jopa pelottavaksi. Tällöin on tärkeää ottaa oma jännittäminen haltuun!
Lue tästä blogista, kuinka valjastat jännityksen avuksesi.
Jännittäminen on monelle ratsastajalle tuttua. Se voi oireilla sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kehollisis-fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi pulssin tiheneminen, hengityksen salpautuminen, käsien hikoaminen, mahakivut ja jalkojen tärinä.
Mielemme puolestaan lähtee helposti murehtimaan mitä tuomarit tai yleisö meistä ajattelee, tulemmeko nolaamaan itsemme tai epäonnistummeko kaikkien edessä.
Vaikka oireet voivat tuntua epämukavilta ja ei-toivotuilta, ei jännittämistä kannata yrittää kokonaan poistaa, sillä sillä on myös tärkeä tehtävä. Se virittää meidät toimimaan ja jopa parantaa suoritustamme. Tärkeintä on kuitenkin oppia hallitsemaan tuota tunnetta. Jos jännitys saa meidät lamaantumaan tai heikentää suoritustamme, ei se enää palvele meitä vaan muuttuu ongelmaksi.
Lue tästä blogista jännittämisen hyvistä ja huonoista puolista, kuinka kisajännityksen hallinta tulee suoritustasi ja milloin tunne kannattaa ottaa haltuun lisäämällä omia mielenhallinnankeinoja.
Ratsastuskisoissa saa jännittää
Jännittäminen on myös ratsastajien keskuudessa erittäin yleistä, ja se on myös sallittua. Jännitys on nimittäin täysin luonnollinen reaktio tilanteisiin, jotka ovat meille esimerkiksi uusia tai erittäin tärkeitä. Pieni kutkutus mahanpohjassa voikin olla hyvästä ennen kisoja, ja jännityksen virittävä voima jopa parantaa kisasuoritusta.
Silloin, kun jännittäminen pysyy meillä hallinnassa, voi siitä olla siis meille jopa hyötyä. Se virittää sekä mielen että kehomme ja saa meidät valmistautumaan edessä olevaan tilanteeseen tai haasteeseen. Tällöin se auttaa meitä keskittymään täysillä omaan suoritukseemme pyrkien nostamaan suorituskykyämme tarpeen mukaisesti.
Esimerkiksi eräs ratsastaja teki huomion, että kun kisoissa ei ollut mukana jännitystä, se itse asiassa huononsi hänen suoritustaan. Suorituksesta jäi ikäänkuin pois se terävin kärki, ja hän päätyi ”matkustelemaan” radan läpi ilman, että olisi keskittynyt hakemaan
loistavaa suoritusta.
”Hyvä jännitys tuntuu mukavalta ja innostavalta – ja odotamme mielellämme sitä, mitä pääsemme pian tekemään.”
Silloin kun edessä olevat kisat innostavat ja herättävät jopa uteliaisuutemme, pieni jännitys ja virittäytyminen tuntuu toivotulta ja mukavalta.
Jos taas tunne muuttuu niin isoksi, että tulkitsemme asian uhkaavaksi, pelottavaksi ja kauheaksi – tuntuu jännittäminenkin epämiellyttävältä ja vaikealta tunteelta. Mikäli tällaisia tilanteita ei ole tottunut kohtaamaan ja ne jopa lamaannuttavat, on hyvä lähteä työstämään omaa tunnettaan ja opetella kohtamaan erilaisia tilanteita.
Ota kisajännitys haltuun mielenhallinnan taidoilla
Olennainen ero hyvän ja haitallisen jännittämisen välillä on se, miten se vaikuttaa sinuun itseesi. Mikäli kisat tuntuvat jännittämisen vuoksi olevan selviytymistä hetkestä toiseen, suorituksesi kärsii, lamaannut jännityksestä jo viikkoja ennen tulevia kisoja tai jopa lopetat kisaamisen kokonaan jännittämisen ja siitä aiheutuvien oireiden vuoksi – on aika ottaa jännittäminen haltuun.
Kisajännityksen hallinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lievennämme omaa jännittämistämme opettelemalla lisää oman mielenhallinnantaitoja. Mieli on jopa yksi tärkein varusteemme ratsastuksessa. Ilman mielenhallintaa ja omaa uskoamme itseemme emme saa koko kapasiteettiamme esiin.
Kukaan ei kuitenkaan ole synnynnäisesti loistava oman jännityksen ja mielen hallitsija, vaan kyseessä on taito, jota tulee toistaa ja harjoitella. Voimme oppia säätelemään omia tunteitamme vain opettelemalla monipuolisesti erilaisia säätelykeinoja.
Paras keino löytää hyvä kisajännityksen hallinta, on löytää itselle sopivat keinot jo ennen tulevaa tilannetta, jossa jännitys helposti valtaa tai vie mukanaan. Siten, ettei jännitys pääse nousemaan yli oman rajan vaan se pysyy hallinnassa. Jännitykseen on nimittäin aina haastavampaa vaikuttaa itse tilanteessa, jos jännitys on noussut jo liian suureksi. Tällöin kyseessä on autonomisen hermoston reaktio ja siihen vaikuttaminen on haasteellisempaa.
>> Lue lisää aiheesta: Kun ratsastuskisat jännittää – selätä kisajännitys mielenhallinnantaidoilla
Tärkeintä onkin ensin ymmärtää, että me emme ole yhtä kuin meidän mieli, ja voimme itse vaikuttaa siihen, kuinka mielemme toimii. Vaikutamme mieleemme koko ajan, vaikka teemme sen usein tajuamattamme sitä itse. Samoin voimme itse joko ruokkia ja pahentaa jännityksen tunnetta – tai lieventää ja helpottaa sitä.
Saatamme esimerkiksi ennen kilpailua alkaa miettimään mahdollisia epäonnistumisia tai skenaarioita, kuten ”entä jos teen virheen esteen ylityksessa?” tai ”Onkohan siellä isoja oksereita?” tai ”Muistankohan mä radan?”. Tälläiset ajatukset yleensä aiheuttavat vain lisää jännitystä ja ahdistusta, mikä puolestaan vaikuttaa suoritukseen negatiivisesti.
Toinen tyypillinen tapa lisätä omaa jännitystä, on liiallinen itsensä vertaileminen muihin kilpailijoihin tai muiden luomiin odotuksiin. Jos keskitymme liikaa siihen mitä muut meistä ajattelevat tai miten hyvin kilpailemme verrattuna muihin, se luo vain lisää stressiä suorituksestamme. Vertailu johtaa lisäksi epävarmuuden tunteisiin ja lisää kilpailupaineita, mikä taas huonontaa suoritusta.
>> Lue myös: Miksi en kehity ratsastajana? 5 keinoa päästä eteenpäin jumitilasta
”Entä jos voisit ratsastaa myös kisoissa hyvällä fiiliksellä ja niin, että voit täysin keskittyä ratsastamiseen?”
Kisajännityksen hallinta – tee jännittämisestä voimavarasi
Kun mielemme on täysillä mukana kisoissa, ovat kilpailut mielekkäitä kokemuksia ja osaamme nauttia niistä. Kisajännityksen hallinta auttaa meitä valjastamaan itsemme myös parempiin suorituksiin ja parempaan kisamenestykseen.
Jännittäminen voikin olla myös oma voimavaramme, kun vain opimme hyödyntämään sitä. Jo yksittäisillä mielikuvaharjoituksilla voimme vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen mitä ratsastuksen tai kilpailupäivän aikana tapahtuu tai mitä haluamme niiden sisältävän. Voi kuitenkin olla vaikea määrittää itse, mikä siellä radalla jännittää tai mistä jännitys syntyy. Tällöin mielikuvaharjoittelun avulla pääsemme suoraan alitajuntaamme tutkimaan tilannetta lisää.
Erityisesti jos jännitys on niin lamaannuttavaa, että kisapäivät ovat vain selviytymistä, et kykene rentoutumaan ja nauttimaan kisoista tai olet jopa aikeissa lopettaa kisaamisen, on hyvä tutustua ratsastajan psyykkiseen valmennukseen. Valmennuksella voimme hälventää jännitystä ja auttaa ratsastajaa suoriutumaan paremmin sekä helpommin kilpailupäivästä ja kilparadasta.
>> Lue myös: Estääkö epäonnistumisen pelko sinua menestymästä ratsastajana?
Usein jäämme kiinni negatiivisiin ajatuksiin ja koemme jopa häpeää omasta jännittämisestämme. Valmennuksessa lähdemme pohtimaan mistä tämä ajatusmaailma on syntynyt ja lisäämme positiivisia tunteita.
Psyykkinen valmennus toimii niin harrastaja- ja kilparatsastajan tukena myös silloin, kun haluamme parantaa omaa suoritustamme. Valmennusohjelmat räätälöidään jokaiselle valmennettavalle ja niissä pureudutaan yksilöllisesti valmennettavan haasteisiin sekä kehitetään niiden ratkaisemiseksi jokaiselle sopivat omat työkalut.
Onko kisajännityksen hallinta teemana ajankohtainen ja haluat kuulla lisää?
Tilaa itsellesi ilmainen ”Ratsastajan 5 yleisintä virhettä” -opas
tai tutustu Ratsastajan Askeleet kohti huippusuoritusta -työpajoihin!
tai varaa aika ilmaiseen konsultaatioon
>> Lue myös: Psyykkinen valmennus tukee ratsastajaa elämän haasteissa ja muutoksissa