Mielenhallinta on yksi tärkeimmistä taidoista, joka ratsastuskisoissa menestyvällä tulee olla hyppysissään. Ilman mielenhallintaa ja omaa uskoa itseemme, jää suorituksemme vajaaksi, sillä emme saa kisoissa käyttöön täyttä potentiaaliamme. Lue tästä blogista, mihin kaikkeen mielenhallinta vaikuttaa ja kuinka voit kehittyä ratsastajana mielesi voimaa vahvistamalla.
Mieli on yksi isoimmista voimavaroista, joka meillä on. Myös mielenhallintaa tulee kuitenkin harjoittaa – aivan kuten muitakin taitojamme. Olen itse hakenut apua mentaaliselta puolelta erityisesti kilpailujännitykseen. Huomasin tuolloin, että aloin suorittaa ratsastusta ja otteeni ohjiin koveni. Ratsastuksestani tuli mekaanisempaa ja liike hyytyi, kun rentous katosi ensin minulta ja sen myötä myös hevoseltani. En kyennyt antamaan kisoissa kaikkea sitä, mihin olisin todellisuudessa pystynyt.
Tuohon aikaan mentaalinen valmennus oli vielä tuntemattomampi asia ratsastuksen parissa, mutta onnekseni löysin yhden valmentajan. Tapasin häntä valitettavasti vain kerran, mutta kävimme hänen kanssaan läpi mielikuvaharjoituksella kisatilanteita ja oman mielen vahvistamista. Sain jo tuosta yhdestä kerrasta itselleni valtavan avun – ja siksi haluan tukea myös sinua löytämään täyden kapasiteettisi kisoissa mielenhallinnan avulla.
Onko mielesi valmis kisoihin?
Usein keskusteltaessa ratsastuskisoihin valmistautumisesta, keskitymme pohtimaan ratsastustaitoja ja -tekniikoita. Mutta yhtä tärkeää on oman mielen valmius tulevaan kisaan. Parhaisiin kisasuorituksiin on yhdistetty esimerkiksi mielen rauhallisuus, keskittyminen, rentouden ja energisyyden tunne, itseluottamus, paineenhallinta sekä ulkoisen ympäristön sulkeminen pois omasta tietoisuudesta.
Mielen valmius näkyy usein kokonaisvaltaisena hyvänä olotilana kisaamista kohtaan – tunnet iloa kisaamisesta ja ylipäätään tekemisestä. Koet, että tilanne on hallinnassasi ja että loistava tulos on mahdollinen saavuttaa. Et anna minkään häiritä suoritustasi vaan mukaudut joustavasti myös äkillisiin tilanteisiin.
Kun mieli on valmis kisaan, et anna minkään häiritä kisasuoritustasi.
Kun tekeminen menettää tämän rentouden ja ilon, ja alat esimerkiksi ylisuorittaa ratsastamista, menetät samalla kyvyn joustaa eri tilanteissa. Tällöin mieli haluaa vain suorittaa kisan nopeasti alta pois, eikä kykene reagoimaan yllättäviin tilanteisiin, mikä heikentää usein myös ratsastustekniikkaa.
Kun mielemme on valmis kisaan, se ehkäisee myös jännittämistä ja pelkoa kisatilannetta kohtaan. Mikäli alamme jännittää, lähdemme helposti pohtimaan mitä muut meistä ajattelevat, tai mitä tuomarit pohtivat. Mielenhallinnan avulla pidämme ajatukset omassa kisasuorituksessamme.
Mielemme voi myös puskea meitä eteenpäin, ja auttaa meitä saamaan esiin täyden kapasiteettimme. Kun mielemme on täysillä mukana, uskomme omaan kisasuoritukseemme ja onnistumiseemme – ja alamme myös kannustaa itseämme suoriutumaan sen mukaisesti. Kun mieli on valmis kisaan, pystyt paljon parempiin suorituksiin, kuin mihin juuri nyt ajattelet kykeneväsi.
Kehitä mielenhallinta taitoja mentaalisella valmennuksella
Mentaalisen valmennuksen tavoitteena on lisätä omia mielenhallinnan keinoja, jotta selviydymme niin yksittäisissä harjoituksissa kuin kilpailutilanteissa – ja jopa ylitämme itsemme. On tärkeää löytää hyvä luottamus itseämme ja osaamistamme kohtaan, pitää itsemme rentona ja kyetä toimimaan stressaavissa, itsellemme uusissa sekä muuttuvissa tilanteissa joustavasti.
Suuri oivallus ratsastaja-asiakkailleni on ollut oppia tunnistamaan oma mieli. Vaikka me luulemme tuntevamme sen, yllättää se silti meidät usein. Sinä et ole yhtä kuin mielesi. Ja mielesi on harvoin oikeassa, se vain kuvittelee olevansa oikeassa!
Sen jälkeen kun opit tunnistamaan mielesi liikkeitä, pystyt vaikuttamaan ja muokkaamaan sitä. Sen sijaan, että mieli rajoittaisi ja epäilisi kykyjäsi, voit kääntää sen omaksi avuksesi. Ja tämän jälkeen vain taivas on rajana!
Opi luottamaan itseesi
Jos emme itse usko suoritukseemme, niin kuka sitten? Suoritukseemme vaikuttaa yllättävänkin paljon se, kuinka paljon luotamme itseemme, osaamiseemme sekä onnistumiseemme. Jos menemme kisaan vain “epäonnistumaan” on hyvin todennäköistä, että niin käy, sillä emme edes aio tehdä parasta suoritustamme.
Joskus jäämme kiinni ajatukseen, ettemme voi kyetä johonkin asiaan. Esimerkiksi, ettei meistä ole kisan voittajaksi tai niin hyvin suorituksiin mihin joku toinen kykenee.
Saatamme ajatella virheellisesti, ettei meistä ole kisan voittajaksi.
Yksi mentaalisen valmennuksen tärkeimmistä tehtävistä on purkaa pois näitä vääriä uskomuksiamme esimerkiksi siitä, ettemme kykenisi tekemään jotakin. Valmennuksen avulla puramme pois niitä rajoittavia uskomuksia itsestämme ja osaamisestamme.
Lisäksi on tärkeä käsitellä menneisyydessä tapahtuneita asioita, kuten epäonnistumisia tai loukkaantumisia, jotka helposti vaikuttavat pinnan alla alitajunnassamme, ilman että me itse sitä aina edes tiedostamme. Tällaiset tiedostamattomat tai tiedostetut ajatukset estävät meitä kehittymästä ratsastajana.
Hallitse kisan paineita
Olennaista on myös kyky pitää itsensä rentona ja kyetä hallitsemaan itseään stressaavissa tilanteissa. Yksi yleinen reagointitapa on hengityksen pinnallistuminen, mikä johtaa siihen, että hengästyy oikeastaan tekemättä mitään. Hengitys on kuitenkin myös tärkeässä roolissa, jotta kisa kulkee sujuvasti eteenpäin.
Yksi hyvä keino, on opetella ankkuroimaan itsensä takaisin läsnäoloon, jotta hengitys kulkee jälleen luonnollisesti. Yleensä silloin, kun meidän huomio menee ulkopuolisiin asioihin kuten yleisöön, suoritukseen, hevoseen, me olemme itsemme ulkopuolella, emmekä läsnä tässä hetkessä täysin.
Kun opimme pääsemään takaisin `ìtseemme`, meidän on mahdollista sulkea ulkopuoliset häiriötekijät ulos.
Mielenhallinnan taidot kehittävät laajasti ratsastajan kykyä käsitellä stressaavia tilanteita sekä kykyä toimia itselleen uusissa tai yllättävissäkin tilanteissa. Kun mielemme on vahva, emme säikähdä, vaikka kisatilanteessa tapahtuu jotakin odottamatonta. Suoritustilasta tulee ikäänkuin automaatio, kun treenaamme asiaa tarpeeksi monta kertaa.
Mentaalinen harjoittelu harrastaja- ja kilparatsastajien tukena
Mielenhallinta taitoja ei opita yhdessä yössä, vaan niitä on hyvä harjoittaa jatkuvasti. Myös mielen voimaa voi kasvattaa ja se kehittyy harjoittelun myötä. Mutta kun saat itsellesi hyvät työkalut käyttöösi, opit harjoittamaan mielenhallinta taitojasi siinä missä ratsastustekniikoitakin.
Kaikki lähtee mielestäsi ja siitä, että se mitä ajattelet ja puhut, se vahvistuu.
Mentaalinen harjoittelu voi pitää sisällään esimerkiksi rentoutumisharjoituksia, mielikuvaharjoituksia tai oman kisasuorituksen läpikäyntiä ennakolta. Jo yksittäisillä mielikuvaharjoituksilla voimme alkaa vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen, mitä ratsastuksen tai kilpailupäivän aikana tapahtuu tai mitä haluamme niiden sisältävän.
Hengitys- sekä läsnäoloharjoitukset ovat tuoneet jo monelle huomattavaa apua kilpailupäivään ja jo yleensä jokapäiväiseen ratsastukseen. Ja niiden ei tarvitse viedä montaa minuuttia, kun sen tuoma hyöty on kiistaton. Hevoset ovat meidän peilejä ja ne kyllä kertovat nopeasti omasta mielentilasta ja edistymisestä.
Loppujen lopuksi hyvästä suorituksesta tulee kuin automaatio. Kun asioita toistaa tarpeeksi monta kertaa, ne alkavat sujua meiltä kuin itsestään. Opit tuntemaan itsesi ja tiedät miten toimia, vaikka tilanne olisi stressaava tai se muuttuisi äkillisesti. Opit myös kannustamaan itse itseäsi kohti parasta suoritustasi.
Mentaalisella valmennuksella voidaan auttaa mm:
- PELON / JÄNNITYKSEN VÄHENTÄMINEN
- KESKITTYMISKYVYN LISÄÄMINEN
- AIKAISEMMAN HUONON SUORITTAMISEN MUOKKAAMINEN
- SUORITUKSEEN LIITTYVIEN AHDISTUKSEN / PAINEIDEN KANSSA TOIMIMINEN
- SUORITUSKYVYN PARANTAMINEN
- HENGITYKSEN PARANTAMINEN
- KESKITTYMINEN MENESTYKSEEN / TAVOITTEISIIN
- RADAN / RATSASTUKSEN HARJOITTELEMISTA
>> Haluatko kuulla lisää? Tutustu ilmaiseksi valmennusohjelmaan ja minuun!
tai Varaa tästä ilmainen puhelintapaaminen (20 min) ja katsotaan sinulle sopivin valmennus
>> Lue myös: Valmennusohjelmat harrastaja- ja kilparatsastajille
Valmennusohjelmat räätälöidään jokaiselle valmennettavalle ja niissä pureudutaan yksilöllisesti valmennettavan haasteisiin sekä kehitetään niiden ratkaisemiseksi työkaluja. Valmennusohjelmat sisältävät aina tapaamisia ja valmennuspuheluita.
